Auf Schalke

Suomessa oli taas hiihtolomien aika ja tuli vieraita Suomesta. Meidän osavaltion jalkapallo tarjonta oli tietysti taas kohdallaan. Lauantaille valikoitui FC Schalke 04 vastaan SC Freiburg, joka pelattiin tuttuun tyyliin Gelsenkirchenin Veltins-Arenalla. Taisi olla minun kolmas käynti kyseisellä Areenalla tämän kauden aikana. Viime vierailusta ei ollut kulunut kuin vajaat kaksi viikkoa. Silloin vietettiin samalla legendaarisen Rudi Assauer poismenon johdosta hiljaista hetkeä. Oli mielenkiintoista nähdä oliko Rudi jo unohdettu.

Matka Düsseldorfista tehtiin tällä kertaa junalla, oikeuttavathan pääsyliput ilmaiseen junamatkaan. Tärkein syy oli kuitenkin se, että päästiin helpommin tutustumaan Schalken kaupunginosaan ja seuran historiaan. Schalke 04 on muuten ainut Bundesliigan kaupunginosajoukkue.

Heti Gelsenkirchenin rautatieasemalle päästyämme huomasimme, että pelipäivä alkaa aikaisin ja on kokopäivän tapahtuma. Sinipaitoja oli reilusti liikenteessä ja saksalaista perinnejuomaa tuntui kuluvan siellä ja täällä.

Rautatieasemalta matka jatkui FC Schalke 04 vanhaan sydämeen, Schalken kaupunginosaan ja Schalker Meile nimiselle kadunpätkälle. Virallisesti kadun nimi on Kurt-Schumacher-Straße. Paikan merkitys Gelsenkircheniläisessä futis-kulttuurissa on vähenemään päin, mutta edelleen sieltä löytyi muutamia Fan Clubien baareja ja Schalke henkisiä ravintoloita.

Schalker Meilea talojen seiniä koristaa seuran suuruuksien kuvat. Se onkin jonkun sortin Schalke 04 legendojen kunniagalleria. Rudi Assauerin kuva oli ilmestynyt koristamaan muuten varsin karun kadun ilmettä.

Schalker Meilen parasta on omasta mielestä Ernst-Kuzorra-Platzin ympäristö, jossa sijaitsee vanha Stadion (Glückauf-Kampfbahn) ja seuran vanha ravintola. Voi vain kuvitella minkälainen meininki täällä oli vielä 70-luvulla, kun yli 35.000 katsojaa täytti stadionin, kadut ja baarit.

Ernst Kuzorra taitaa olla Schalken kaikkien aikojien kapteeni. En voi uskoa että tulee vielä pelaaja, joka kipparoi seuraa 25-vuotta ja voittaa samalla kuusi Saksan mestaruutta. Vain yksi Saksan mestaruus on voitettu ilman Kuzorraa.

Ernst-Kuzorra-Platzilla sijaitseva ravintola Bosch on Schalker meilen kaikkein kuuluisin. Paikka jossa pelaajatkin istuivat pelin jälkeen, silloin kun kaikki ei ollut näin kaupallista ja vakavaa. Ernst Kuzzorralla on vieläkin nimi yhdessä baarijakkarassa ja piti hän myöskin Schalker Meilella tupakkakauppaa.

Ravintola “Bosch” palvelee vieläkin asiakkaita varsinkin pelipäivinä.

img_0627

Ravintolan edustalle oli ilmestynyt myös uusi katulaatta kunnioittamaan 6.2.2019 edesmenneen Rudi Assauerin muistoa.

Schalken Glückauf-Kampfbahnin pääkatsomo sijaitsee tosiaan aivan Schalker Meilen läheisyydessä ja siellä voi käydä tarvittaessa pyhäinvaelluksella. Stadion on kokenut Schalken kaikki Saksan mestaruudet, viimeisin vuonna 1958. Tänä päivänäkin sinne mahtuisi vielä 11.000 katsojaa, tuskin moiselle kuitenkaan enää tarvetta on.

Oltiin sen verran ajoissa liikkeellä, joten nähtiin myös pelaajien ajavan ohi. Tämän lähemmäksi pelaajia ei tällä kertaa päästy.

Schalken sini-valkoiset liput liehuivat myöskin puolitangossa Rudi Assauerin muistoa kunnioittaen. Itse jopa intouduin ottamaan oluen vahan suurmestarin muistolle.

Meillä oli Areenalla aikaa katsella ympärille. Vastaan tuli lukuisia vanhojen tähtien ja omien kasvattien fanipaitoja kuten Joel Matip (FC Liverpool), Benedikt Howedes, Leroy Sane (Manchester City), Manuel Neuer (FC Bayer München), Julian Draxler (PSG), Max Meier (Crystal Palace F.C), Leon Goretzka (FC Bayer München), Ivan Rakitić (FC Barcelona) Mesut Özil (Arsenal). Tuota nimilistaa kun katsoo niin voi vaan todeta, että akatemia tuottaa kyllä tähtiä. Ongelma on vaan, että kaikki lähtevät liian nuorina muualle.

Ihmeen täytyy tapahtua, jos nykyisestä kokoonpanosta nousee tuon tason pelimiehiä. Mielestäni aika sekava nippu hajuttomia pelaajia. Schalkella on pari nuorta tekemässä läpimurtoa, mutta ei heistä vielä ole tätä kautta pelastamaan. Pelikin oli lauantaina varsin sekavaa ja Freiburg oli lähempänä voittoa. Peli päätyi lopulta 0:0.

Veltins-Arenan Nordkurve (Pohjoiskaarre) oli tutun täynnä ja on aina mukava seurata mitä siellä tapahtuu. Meidän ylätasanteen paikat tarjosivat hyvän näkymän sekä peliin, että pohjoiskaarteeseen. Hyvin Nordkurve jaksoi kannustaa, vaikka sinivalkoinen joukkue ei varmasti mitenkään erityisen hyvin pelannut.

Poistuessamme Veltins-Arenalta huomasimme vielä muistokranssit, jotka oli jätetty Rudi Assauerin muistolle. Perjantaina oli järjestetty muistojumalanpalvelus ja kranssit oli varmaan tuotu sieltä Stadionille. Lähestulkoon jokaiselta Bundesliiga seuralta oli tullut kranssi.

Myös Rudi Assuerin entinen seura Borussia Dortmund oli osallistunut muistojumalan palvelukseen ja toimittanut muistokranssin Veltins-Arenalle.

Päivän Fortuna Düsseldorf annos jäi Fortunan muistokranssiin.

Taas hieno iltapäivä Veltins-Arenalla takana. Ihmeitä täytyy tapahtua, jos Schalke klaaraa itsensä Champions-liigasta jatkoon. Myöskään Bundesliigasta ei ole odotettavissa mitään suurta, tämä olisi minun veikkaus.

 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s